Vaaliravit Hankasalmella

Mistä keskusteltiin Vihreiden teltalla Hankasalmen vaaliraveissa viime sunnuntaina? Hevosista tietenkin, mutta myös muista päivänpolttavista poliittisista puheenaiheista.

Pientilalliset. Pieniä maatiloja, ja ylipäätään pienyrittäjyyttä, pitäisi tukea vahvemmin. Tässä olisi petraamisen paikka päättäjille. Hevostilathan ovat aina pieniä siinä mielessä, että niillä ei koskaan keskitytä teurastetun lihan tehdasmaiseen tuotantoon vaan aivan muihin asioihin. Hevosten omistajat ovat joutuneet viime aikoina todella tiukoille, kun kaikki on kallistunut: sähkö, kuljetuskustannukset, kuivikkeet ja heinä. On aivan selvää, että liikaa tukia ohjataan lihateollisuuden ylläpitämiseen, kun meidän pitäisi planeettamme kestokyvynkin takia kannattaa vahvemmin kotimaisen kasvisperäisen ruoan tuotantoa ja eläinten kasvattamista säällisissä oloissa. Hevostallien lisäksi hyviä esimerkkejä kestävämmästä toiminnasta ovat mm. maatilamatkailu ja pienmuotoiset maitotilat. Jälkimmäiset ovat minun elinaikanani lähes kokonaan kadonneet maaseudulta, koska niistä ei tilallinen taida enää ansaita elantoaan. Erinomaista uutta toimintaa edustavat erityistuotteisiin keskittyneet pientilat, joilla panostetaan jatkojalostamiseen, esim. vihannesten säilömiseen hapattamalla, metsästä kerättyjen ruoka-ainesten kuivattamiseen ja muihin trendaaviin ruokatuotteisiin. Ylenmääräiset tuet tehostetulle lihateollisuudelle ovat pois muulta maataloudelta: tavallisilta maanviljelijöiltä ja pientilallisilta. Hevosten kasvattaminen ja hoitaminen ovat mielestäni juuri sellaista eläintaloutta, jonka tukeminen on luonteeltaan kestävää ja kannustettavaa.

Yhteisöllisyys. Raveissa minua kiehtoo erityisesti paikallisten tapahtumien talkoohenki. Se on hyväksi maaseudun elinvoimaisuudelle ja ihmisten mielenterveydelle. Raviporukoihin voisi myös aktiivisemmin kutsua mukaan maahan hiljattain muuttaneita ihmisiä. Mikäs sen parempaa kotoutumista kuin tutustua naapuriin raviradan vieressä? Siinä voisi yhdessä jännittää suosikkihevosen puolesta. Hevostalous on kuitenkin paljon muutakin kuin ravitoimintaa. Ratsastuskoulut tarjoavat harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille, ja terapiahevosten merkitys on todella suuri esimerkiksi mielenterveystyössä ja kehitysvammaisten parissa. Eräs teltallamme vieraillut ravihevostilallinen kertoi, että yksi hänen eläkkeelle jääneistä hevosistaan oli juuri siirtynyt sellaisiin hommiin Etelä-Suomeen. Hevostalous on osa kulttuuriamme, ja sitä pitää suojella. Tässäkin eläinten suojelu nousee tärkeäksi kysymykseksi: kymmenisen vuotta sitten suomenhevosten määrä meinasi laskea lähelle uhanalaisen rodun määritelmää, mutta onneksi määrätietoisella työllä laji saatiin pelastetuksi - kiitos sinnikkäiden hevosihmisten. Nykyisten kustannusten nousun vaikutus jää nähtäväksi. Varmaa on vain se, että alan erityiskysymykset pitää jatkossa huomioida päätöksenteossa paremmin.

Vaaliraveihin kanssani osallistuivat Keski-Suomen Vihreiden ehdokkaista maaseutuyrittäjä Helinä Lähdesluoma, psykologi Katri Savolainen ja opiskelija Eemeli Takanen, jonka äidillä on muutama hevonen kotitallissa Kuortaneella.