Tehdään tämä yhdessä

23.10.2021

Istun gerontologian ja kansanterveyden etäluennolla, jonka aiheena on terveydenhuollon hallinto ja osallisuus. Klikkaan paussinappia ja avaan toiseen ikkunaan tyhjän blogisivun. Tästä täytyy kirjoittaa. 

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.

Näin sanotaan tuoreessa, vuonna 2021 hyväksytyssä SOTE maakuntalaissa (§ 29). Siinä se on, mustaa valkoisella. Alle on listattu esimerkkejä vaikuttamismahdollisuuksista: keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, alueraateja, selvityksiä asukkaiden mielipiteistä, järjestöjen ja asukasaloitteiden tukemista. Mahdollisuuksia osallistua taloudelliseen suunnitteluun. Kyllä, luit aivan oikein: mahdollisuuksia vaikuttaa rahankäyttöön.

Tarvitseeko osallisuutta siis edes nostaa esiin vaaliteemana, kuten minä olen tehnyt? Tässähän se on jo päätettynä, valmis juttu.

Keski-Suomen Vihreät kouluttaa ahkerasti aluevaaliehdokkaitaan. Meille tarjotaan verkkoluentoja ja järjestetään mm. keskustelutilaisuuksia, joissa pääsemme kuulemaan sote-alan osaajia ja kokemusasiantuntijoita. Viime tapaamisella nousi esiin yksi asia, joka liittyy kiinteästi osallisuuteen ja tuohon nimenomaiseen, yllä siteerattuun pykälään. 

Laissa sanotaan, että aluevaltuustot voivat edistää vaikutusmahdollisuuksia myös valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin. Tämä tarkoittaa, että esim. vammaisneuvostossa (tai vastaavassa hyvinvointialueen toimielimessä) tulee olla mukana vammaisia ihmisiä, ei vain heidän asioihinsa perehtyneitä ammattilaisia. Tai että vanhuspalveluihin pääsevät vaikuttamaan myös ikäihmiset itse, emme vain me sairaanhoitajat ja gerontologit.

Yksinkertaista ja mutkatonta, eikö? Tai ei ehkä sittenkään.

Millä kriteereillä edustajat näihin toimielimiin valitaan? Esimerkiksi Jyväskylän vanhusneuvoston edustajat valitaan paikkakunnan eläkeläisjärjestöistä, Ikääntyvien yliopistosta, Keski-Suomen muistiyhdistyksestä ja Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnasta. Muissa kunnissa, esim. Kuhmoisissa, vanhusneuvoston jäsenistö edustaa seurakuntaa ja erilaisia järjestöjä, kuten Eläkeliittoa tai Sotaveteraanit ry.tä. Mukana on yksi kotihoidon esimies sekä kunnan hallintojohtaja. Muuramessa vanhus- ja vammaisneuvosto on yhdistetty yhdeksi toimielimeksi. Yleisimmin neuvoston asettaa kunnanhallitus, joskus kunnanvaltuusto tai jokin lautakunta. Yleisesti ottaen neuvostoissa on vahva eläkeläisjärjestöjen edustus; muualta kuin erilaisten järjestöjen kautta toimintaan pääsee mukaan ikäihmisiä hyvin vähän.

Monikko-yhdistyksen Paloma-toiminnasta meille Vihreiden sote-iltapäivässä kertonut asiantuntija nosti esiin yhden esimerkin unohdetusta vähemmistöstä: iäkkäät maahanmuuttajat. Miksi heitä ei useinkaan näy päättävissä elimissä? Ehkä heitä ei osata sinne edes hakea, eikä heidän kokemusasiantuntijuuttaan sen vuoksi noteerata. Silti hekin ovat ihmisiä, jotka käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita. Eikö heiltäkin kannattaisi kysyä, mikä niissä tökkii ja mikä toimii? Tavoitteenahan ovat sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelut kaikille.

Arvostan suuresti järjestötoimintaa. Pohdin tässä nyt kuitenkin osallistumista ja osallisuutta tasa-arvon kannalta, ja erityisesti heikompien ja hiljennettyjen ihmisryhmien näkökulmasta. Kuinka saisimme erilaisten vähemmistöjen äänen kuuluviin? Entä vähemmistökuntien, muistammehan varmistaa myös syrjäseuduilla asuvien ikäihmisten palvelut, kuunnella myös heidän tarpeitaan? Monimuotoisuus on voimavara, johon kannattaa satsata.

Laki on joka tapauksessa selvä. Hyvinvointialueen tulevien aluevaltuustojen pitää edistää asukkaiden ja palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Tämä mahdollisuus tulee taata koko maakunnassa hyvin ja tasavertaisesti. Laki on selvä, mutta selviä eivät ole aina lain toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat - ja juuri niihin tuleva ensimmäinen aluevaltuusto pääsee vaikuttamaan erityisen vahvasti.

Lain puitteissa voidaan antaa ääni vain aktiivisimmille tai sitten voidaan aktiivisesti hakea palautetta ja ideoita myös heikoimmilta ja hiljaisimmilta, köyhiltä koteihinsa sulkeutuneilta, sairailta siinä missä terveiltäkin.

Tehdään nyt tämä oikeasti yhdessä. Ja hyvin. Palautetta saa antaa, kannan mielelläni ideoita eteenpäin.

© 2021 Seija Helander. Kaikki oikeudet pidätetään.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!