Omaishoitajuudesta ja muusta tärkeästä
Keräsin tähän joitakin kysymyksiä, joita minulle on osoitettu tämän vaalikampanjan aikana.
1. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä usein oman jaksamisensa äärirajoilla. On selvää, että heitä pitää tukea (myös rahallisesti) nykyistä enemmän. Ihmistä ei kuitenkaan saa unohtaa siinä vaiheessa, kun hänen läheisensä siirtyy hoivakotiin. Kuinka ikääntynyttä puolisoa tuetaan, kun hän jää yksin kotiin?
Tämä oli erinomainen kysymys, jonka minulle esitti työkaveri kahvihuoneessa. Kotiin jäänyt puoliso jää liian usein ilman tukea, kun kumppani siirtyy ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Koti voi tuntua todella tyhjältä aivan samalla tavalla kuin lasten aikoinaan lähdettyä. Vaativan omaishoitajakauden jälkeen voimavarat voivat olla lopussa ja "omasta ajasta" nauttimisen sijaan ihminen saattaakin masentua. Esiin voi nousta syyllisyydentunteita tai pelkoa siitä, hoidetaanko kumppania hoivakodissa hyvin. Talous edellä -ajattelijoita muistuttaisin siitä, että tämä kaikki käy myös kalliiksi, kun muuten virkeän "kuluttajan" tai kenties jopa potentiaalisen "eläkeläiskeikkalaisen" voimavarat ovatkin aivan kortilla. Kaiken kukkuraksi psyykkinen uupumus vahvistaa fyysisiäkin vaivoja, joten terveydenhuollon kuormitus kasvaa. Itse en puntaroi asioita ensisijaisesti talouden näkökulmasta, koska mielestäni talous on vain työkalu eikä päämäärä, mutta mainitsinpa nuo nyt kuitenkin. Rahatalous kun vaikuttaa väistämättä päätöksentekoon. On meidän kaikkien etu, että ihmiset (myös ikääntyneet) voivat hyvin. Kotiin jääneen puolison tueksi pitäisi kehittää toimintamalleja, joissa otettaisiin koppia koko perheen hyvinvoinnista, ei vain siirrettäisi heikompaa puolisoa hoivalaitokseen ikään kuin hän olisi ongelma, joka pitää ratkaista. Perhesysteemi tarvitsee tukea muutosvaiheissa. Tähän hätään minulle tulee ensimmäisenä mieleen joku sellainen malli, jossa tehostettaisiin palveluohjausta ja moniammatillista yhteistyötä, ja otettaisiin vahvemmin mukaan vapaaehtoistoimijat ja/tai järjestökenttä. Kotiin jääneitä puolisoita pitäisi tutkia omana ryhmänään ja sellaisen tutkimuksen pohjalta kartoittaa kriittisimmät riskitekijät ja toisaalta myös voimavarat, joihin kannattaa panostaa. Tärkeintä on, että otetaan ihmiset mukaan suunnittelemaan itseään koskevia palveluita!
2. Tässä kun on menossa nämä eduskuntavaalit, teemana keskusteluissa on myös maahanmuutto. Miksi se ei näy sinun vaalisloganeissasi?
Maahanmuuttokysymykset ovat minulle tärkeitä ja minulla on niiden suhteen myös asiantuntemusta. Työkokemusta on maahanmuuttaneiden naisten kielikerhon ohjaamisesta (Vantaa), vastaanottokeskuksista (Espoo ja Jyväskylä), turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten terveydenhuollosta (Kauniainen) ja kotouttamistyöstä (Jämsä). Sen lisäksi olen ollut mukana järjestämässä kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta tukevia kirjallisuustapahtumia ja ja toiminut vapaaehtoisena mm. haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajataustaisille lapsille suunnatussa liikuntahankkeessa Espoossa. Vaalien alla omia teemoja valitessa on aina vaikea päättää, mitkä asiat nostaa kolmen kärkeen. Tällä kertaa päätin painottaa heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien puolustamista yleisellä tasolla, mutta olen kyllä saanut useammaltakin äänestäjältä palautetta, että he toivoisivat maahanmuuttokysymysten nousevan esiin vahvemmin myös muiden kuin sitä vastustavien ohjelmissa. Tällaisen palautteen kannustamana tein tänä vuonna aloitteita mm. Rasisminvastaisen viikon näkyvyyden edistämiseksi eri yhteyksissä sekä somessa että livenä. Pidän tämän palautteen mielessäni ja nostan tätä omaan asiantuntijuuteenikin kuuluvaa teemaa vahvemmin esiin sitten seuraavissa vaaleissa.
3. Mitä on vähemmistötaide?
Vähemmistötaide on vähemmistöpositioita käsittelevää taidetta, esim. sukupuoli- tai seksuaalivähemmistön kokemuksia, etnisen vähemmistön kulttuuriperintöön pohjautuvaa tai vammaisten tekemää taidetta. Oikeastaan mitä vain taidetta, mikä jää helposti isojen tekijöiden varjoon ja edustaa muuta kuin enemmistön valtavirtaa. Itse koen, että kaupallisesti vähämerkityksistä taidetta pitää tukea, jotta taiteen monimuotoisuus ei kärsi ja taiteilijat tulevat toimeen työllään. Taiteen saavutettavuus on asia, johon suhtaudun intohimoisesti. Toimiessani yksityisenä elinkeinonharjoittajana (toiminimiyrittäjänä) ideoin useita taidepalveluita muistisairaille ja olin mukana hankkeissa, joissa vahvistettiin taiteen saavutettavuutta nimenomaan ikääntyneille ihmisille.
4. Missä projekteissa olet
ollut uhanalaista luontoa suojelemassa?
Vihreille luonnonsuojelu, ympäristökysymykset ja ilmastokriisin torjuminen ovat politiikan ytimessä. Planeetan hyvinvointi edellä edetään, koska toista planeettaa emme saa. Itse olen mm. kirjoittanut lastenkirjoja, joissa käsitellään uhanalaisia lajeja, kuten hömötiaisia ja raakkuja.
5. Miten ratkaista hoitajapula?
Tämä on se miljoonan euron (jos riittääkään) kysymys, johon me kaikki etsimme vastausta! Ideoita ja ajatuksia tähän liittyen minulla kuitenkin on, enkä ole niiden kanssa yksin. Hoivakriisistä keskustelemme tänä torstaina 30.3. klo 18:30 Vihreiden vaalitilassa (Kauppakatu 16) Jyväskylässä. Kanssani ajatuksia vaihtavat Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaat, psykologi Katri Savolainen ja potilaskuljettaja Nico Holmberg