Kampanjalauantai

Näistä keskusteltiin tänään.

Kampanjateltalla kohtaa ihmisiä, jotka haastavat ajattelemaan syvällisemmin. Tähän blogitekstiin kokosin aiheita, joista Jyväskylässä keskusteltiin tänään. Ihmiset tulivat rohkeasti juttelemaan, kertoivat tarinoita, kyselivät kiperiä ja haastoivat pohtimaan vaihtoehtoja.

Polkaisimme Keski-Suomen Vihreiden kampanjan käyntiin Maria Ohisalon avulla oikeastaan jo eilen Jämsässä, jossa kokoonnuimme Anastasia Lahden El Dorado -kahvilaan. Venäläissyntyinen Anastasia perusti suloisen Rauhan kahvilansa vuosi sitten ja on palkannut sinne useita ukrainalaisia. Yle teki pienen jutun Anastasiasta: se kannattaa lukea - ja käydä El Doradossa, kun seuraavan kerran vierailette Jämsässä!

Mutta tänään siis katukampanjointia Jyväskylän keskustassa. Nämä keskustelut jäivät tänään erityisesti mieleen:

Selkokielinen viestintä. Eipä taida mikään puolueista olla panostanut selkokielisen materiaalin julkaisemiseen. Politiikan jargon on hankalatajuista kenelle tahansa, mutta edes kääntäminen yleiskielelle ei aina riitä. Selkokielinen viestintä olisi tarpeellista reilulle 10% väestöstä, eli noin 650 000 - 750 000 henkilölle. Tähän joukkoon mahtuu ihmisiä, joilla on jokin kehitysvamma tai kehityksellinen kielihäiriö; lukivaikeus; muistisairaus tai afasia; mahdollisesti väliaikainen kielen oppimiseen liittyvä tarve, kuten heikko suomen- tai ruotsinkielen taito tai äidinkielenä viittomakieli. Onneksi Selkokeskuksen sivuilta löytyy selkokielistä tietoa eduskuntavaaleista 2023, mutta jatkossa meidän tulisi tsempata tässä paremmin. Viestiä selkokielisen materiaalin tarpeesta täytyy viedä puoluetasolle. Viestintätiimit ovat olemassa sitä varten, että kaikenlaisia äänestäjiä kohdellaan tasavertaisesti ja saavutettavuus toteutuu.

Rasismi. Hiukan yllättäen minut haastettiin miettimään, miksi Vihreätkään eivät puutu rasistiseen puheeseen. Yllättävää tämä oli siksi, että Vihreiden jäsenenä olen tottunut ajattelemaan, että meillä tämä asia on kyllä hanskassa jo periaatetasolla. Nyt kuulin, että Jyväskylän valtuuston kokouksessa olivat erään toisen puoleen edustajat käyttäneet hyvin karkeita rasistisia ilmauksia, kielenkäyttö oli ollut suorastaan törkeää. Tällaiseen meidän kaikkien tulee tietysti puuttua, vaikka se tarkoittaisi, että kokoukset siitä hiukan venyisivät. Toisaalta ymmärrän, jos rasistiset provokaatiot yksinkertaisesti halutaan sivuuttaa. Niille ei anneta tilaa paisua. Kukaan ei halua valtuuston kokouksista huutokuoroa, joten siinä sitten pysytään niin sanotusti tiukasti asiassa. Enpä ollut itse paikalla, joten minun on vaikea arvioida, miten pahaksi tuo öykkäröinti valtuustossa yltyi. Katukampanjassa tapaamallani äänestäjällä oli kuitenkin validi pointti: ei pidä istua hiljaa ja sallia mitä tahansa. Voisimme muutenkin vastustaa rasismia nykyistä avoimemmin - tai ainakin muistuttaa ihmisiä siitä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat Vihreiden perusarvoihin, emmekä pelkää keskustella näistä asioista. Kansainvälinen Rasisminvastainen viikko koittaa taas 20.-26.3. ja järjestämme varmasti jotain erityistapahtumaa sen vuoksi. Rasisminvastainen viikko tulee huomioida myös kaupunkien ja kuntien toimesta, vaikka valtuustoissa nyt muutama änkyrä maahanmuuton vastustaja istuisikin.

Turvesuot. Tässä kohtaa en ole se asiaan kaikkein perehtynein Vihreiden ehdokas, mutta niinpä vain minultakin tultiin turpeen poltosta kyselemään. Pohjanmaalta Jyväskylään lomailemaan saapunut maanviljelijä kertoi lukeneensa tutkimuksesta, jossa turvesoiden hyödyntämisen arvioitiin olevan hiilidioksidipäästöjen suhteen aiempaa luultua turvallisempia, tai että turpeen poltto olisi peräti kestävää kehitystä. Tällaiseen tutkimukseen en itse ole törmännyt, eikä hänelläkään mitään tutkimuspaperia ollut minulle repustaan ojentaa. Netissä on toki monenlaisia virallisen näköisiä sivustoja, joilla turpeen käyttöä energiamuotona puolustellaan, mutta ihan kaikkea netistä luettua ei pidä uskoa. Lupasin joka tapauksessa perehtyä aiheeseen paremmin, jotta ensi kerralla osaan keskustella asiasta fiksummin. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että turpeen polton päästöt Suomessa ovat samaa luokkaa kuin koko henkilöautoliikenteen, ja turpeen nostaminen soilta vaikuttaa vesistöihin monin haitallisin tavoin. Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan, että soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Suomen Luonnonsuojeluliiton suotavoitteisiin kuuluu taloudellisten tukien ohjaaminen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesien puhtauteen. Yksi Luonnonsuojeluliiton ehdottamista konkreettisista keinoista on turpeen energiakäytön verotuen poistaminen. Vihreiden kanta on se, että seuraavalla hallituskaudella uusien turvetuotantoalueiden raivaaminen ja uusien peltojen raivaus turvemailla tulisi kieltää. Joulukuussa 2023 hyväksytty uusi luonnonsuojelulaki oli suuri voitto Suomen luonnolle, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta luonnon monimuotoisuus saadaan säilymään.

Velkakierre. Useampikin äänestäjä kyseli Vihreiden kantaa (ja minun henkilökohtaista mielipidettäni) valtion velkaan liittyen. Mahdollisia leikkauskohteita ei niinkään tiedusteltu, koska Vihreät tunnetusti suosivat ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista ja ilmastoa kuormittavien toimintojen verotusta kovemman palkkaverotuksen sijaan. Leikkauksista ei siis tivattu, mutta velasta oltiin huolissaan. Suomalainenhan perinteisesti ajattelee, että velkojen maksu pikaisesti on kerta kaikkiaan kunnia-asia. Eräskin vanhempi herrasmies kertoi laskeneensa, että nykyinen valtion velka saadaan maksettua vasta 150 vuoden päästä, kun hän ja hänen lapsenlapsensa jo makaavat kirkkomullan alla. Oli ilmiselvää, että ajatus ahdisti häntä suuresti. Vihreät jakavat huolen valtion velkaantumisesta ja talouden kestävyydestä. Pitkällä tähtäimellä taloutta ei kuitenkaan tasapainoteta lätkäisemällä laastaria päälle. Taikatemppujen sijaan tarvitaan kestävää kuntoutusta. Tarvitaan menojen vähentämistä (eli leikkaamista), tulojen lisäämistä (verotusta), työllisyyden kohentamista (kyllä, vihreä siirtymäkin luo uusia työpaikkoja!) ja rakenteellisia uudistuksia. Leikkauksia tehdessä on suojeltava heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevia; heitä ei saa tiukassakaan paikassa kurittaa. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta luo tyytyväisyyttä ja tasa-arvoa, mikä puolestaan saa tämän kauniin Suomemme puhkeamaan kukkaan.

Vihreiden vaaliteltalla kävi siis vipinä, ja monista muistakin aiheista pääsin keskustelemaan. Jaoin innokkaasti esitteitä, joiden kääntöpuolelta löytyy linssikeiton resepti. Ihmisten lisäksi vaihdoin muutaman sanan myös eläinten kanssa.